TUOMAS KUHMONEN

JULKAISUT

Julkaisutiedot

Tuomas Kuhmonen 2015

Kohti erilaisia alueita – alueiden vetovoimaprofiilit tulevaisuudessa

Verkkoartikkeli (Maaseutu 2014 -barometri), tammikuu 2015

Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki

Linkki/Pdf:

Avainsanat: Maaseutu, tulevaisuus, alueet, profiloituminen, toimeentulo, asuminen, elämäntapa, nuoret, barometri

Tiivistelmä

Maaseutupolitiikka on paikkojen politiikkaa. Vaikka maaseutuun liittyy yhtenäisiä piirteitä, se on myös "paikkojen saaristo". Maaseudulla asuvien koetun hyvinvoinnin perusteella maaseutualueiden vahvuudet liittyvät luonnosta nauttimiseen, itsensä toteuttamiseen, omaan osaamiseen ja taitoihin, vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, mielekkääseen työhön, kestävään elämäntapaan ja stressittömään arkielämään. Nuorten unelmissa kaupunkeja profiloi valinnanvapaus, kaupunkien läheistä maaseutua oma reviiri, maaseudun keskuksia läheisyyden ekonomia ja syvää maaseutua omaehtoisuus. Erilaiset maaseutualueet voisivat profiloitua nykyistä vahvemmin vahvuuksiensa varaan.

Nosto

Mikä pitäisi olla mahdollista?

(TT=toimeentulo, AS=asuminen, ET=elämäntapa)

Kaupunkien läheinen maaseutu:

Työssäkäyntimahdollisuus keskuksessa (TT)

Isoja (ranta)tontteja hajallaan (AS)

Monipuolinen puuhastelu kotona/tontilla (ET)

Maaseudun keskukset:

Työ pienessä yhteisössä ja yksikössä (TT)

Yhteisöllinen, melko tiivis asuminen (AS)

Osallistuminen ja turvallisuus (ET)

Syvä maaseutu:

Monitoimisuus ja yrittäjyys (TT)

Puutalo, maatalo tai mökki (AS)

Osallistuminen, eräily ja vapaus (ET)

Julkaisutiedot

Tuomas Kuhmonen 2015

Maaseudun mahdollisuudet liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä

Verkkoartikkeli (Maaseutu 2014 -barometri), tammikuu 2015

Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki

Linkki/Pdf:

Avainsanat: Maaseutu, yrittäjyys, alueet, liiketoiminta, tulevaisuuskuvat, luonnonvarat, kehittämispolitiikka, barometri

Tiivistelmä

Maaseutu muuttuu kansakunnan työvoimalähteestä hyvinvointilähteeksi ja myös sen rooli raaka-ainelähteenä vahvistuu. Koska likimain kaikki luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla, niiden käyttö (markkinat) ja käyttöehdot (politiikka) määrittävät vahvasti maaseudun liiketoiminnan tulevaisuutta. Kansalaisten mielissä maaseutu profiloituu vahvasti asuinympäristöksi, kun taas maaseudun kehittämispolitiikassa korostuu liiketoimintaympäristö. Hajautettu biotalous on maaseudulle sekä toivottu että todennäköinen tulevaisuusvaihtoehto. "Iso kuva" maaseudun tulevaisuudesta on kuitenkin sumea, politiikkakeinot hajanaisia ja toimeenpanoltaan byrokratian tahmaamia. Myös tiedotus on vinoa, kun median edustajat pitävät maaseudun mahdollisuuksia heikkoina.

Nosto

"Yrittäjyydelle ja maaseudun uudistumiselle täytyy luoda tavoite, työkalut, toimintamahdollisuus ja totuudenmukainen paikka ihmisten mielissä."