TUOMAS KUHMONEN
JULKAISUT
Julkaisutiedot
Juha Kansikas & Tuomas Kuhmonen (co-authored) 2008
Family business succession: evolutionary economics approach
Tutkimusartikkeli
Journal of Enterprising Culture 16 (3), 279–298.
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Perheyritys, sukupolvenvaihdos, evolutionäärinen taloustiede, rutiinit
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan perheyritysten jatkuvuutta perustajasukupolven ja toisen sukupolven välillä. Riittävä vaihtelun ja moninaisuuden määrä perheyrityksen sisällä on tärkeää muuttuvaan toimintaympäristöön sopueutumisessa. Valinnassa/karsinnassa esimerkiksi omistajuuden, jatkajan ja rutiinien osalta voivat perheyrityksen tapauksessa korostua perhesuhteet, tunteet ja arvot, jotka heikentävät yrityksen toimintamahdollisuuksia. Hyödyllisen ja haitallisen vaihtelun ja valinnan prosessien tunteminen voi edesauttaa perheyritysten menestymisessä eri yrityslajien välisessä kilpailusssa.
Nosto
"Variation within the family firm may be manipulated in many ways. It is possible that the values, practices, routines and business models of the founder are perpetuated by the successor(s). This might be due to strong emotions of respect or obeying behaviours, or inability of the unskilled successor(s) to monitor the business environment properly. These kinds of settings may lead to lock-in situations, where the search routines are dampened or selectively directed at certain limited aspects of business opportunities or management practises."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen & Hannu Niittykangas 2008
Maaseudun tulevaisuus: ajattelun käsikirja
Kirja
Maahenki, Helsinki
Linkki:
Avainsanat: Maaseutu, historia, tulevaisuus, osuustoiminta, yritystoiminta, aluepolitiikka, maaseudun asema yhteiskunnassa, trendit, hyvinvointi, maaseudun kehittäminen
Tiivistelmä
Pelkistettynä maaseudun tarina on ollut yksinkertainen.
Teknologia vapautti alkutuotannosta puoli miljoonaa työllistä muille toimialoille työn tuottavuuden kasvun myötä. Tämä mahdollisti elinkeinoelämän ja viennin monipuolistumisen ja sen myötä aineellisen elintason nousun. Elintason nousu merkitsee palveluiden kysynnän kasvua, työpaikkarakenteen palveluvaltaistumista. Kun palvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina siellä missä ihmiset asuvat, palveluvaltaistuminen on voimistanut samalla alueellista keskittymistä. Politiikka on tämän kehityksen osittain tuottanut, osittain siunannut ja osittain todennut. Maaseudun rooli yhteiskunnassa muuttuu yhä selvemmin raaka-ainelähteestä ja työvoimalähteestä hyvinvointilähteeksi.
Nosto
"Yhteiskunnan käsi sijoitti teollisuutta Lappiin ja valoi sotakorvaustuotannolla tulevaisuuden kivijalkaa. Aluepolitiikka teki luontevan pesän juuri teollisuuden kylkeen, kasvoi, voimistui ja muuntui viimein laajaalaiseksi, EU:n lainsäädännön vaatimukset täyttäväksi alueiden kehittämiseksi. Monet aluekehitysohjelmat ovat lähteneet sellaiseen innovaatiohakuiseen lentoon, että niiden
kieltä ei moni maaseudun ihminen enää ymmärrä, vaikka ne kyllä koskevat myös maaseutua. Maaseudulle innovaatio on vielä käsitteenä vieras, vaikka toimintana se on ollut tuttua jo vuosisatojen ajan."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2008
Maatilojen inhimillinen pääoma on tärkeä varanto
Lehtiartikkeli
MTK Viesti 3/2008, 24–25
Pdf:
Avainsanat: Maatalous, maatila, pääoma, yritystoiminta, yrittäjyys, aikomus
Tiivistelmä
Noin 30 prosentilla maatiloista jompikumpi puolisoista toimii yrittäjänä maatalouden ulkopuolisella alalla. Uuden yritystoiminnan käynnistämistä lähivuosina suunnitellaan noin seitsemällä prosentilla tiloista. Aikomukset liittyvät erityisesti metsätalouteen ja urakointiin. Uutta yritystoimintaa suunnitellaan erityisesti tiloilla, joilla tällaista toimintaa jo harjoitetaan, joilla jollakin perheenjäsenellä on useita maatalouden ulkopuolisia ammatteja ja joilla mahdollinen jatkaja on jo kuvioissa mukana. Vähäiset metsätulot ja suuri riippuvuus muun yritystoiminnan tuloista lisäävät uusien liiketoiminta-aikomusten todennäköisyyttä. Yritystoiminnan kriittiset vaiheet ovat 1) alkuun pääseminen ja 2) sen jälkeisistä tapahtumista selviytyminen.
Nosto
"Lypsävää lehmää ei kuitenkaan kannata tappaa vain muutoksen vuoksi; paras tuotto omalle inhimilliselle pääomalle voi syntyä läpi elämän omassa navetassa tai palkkatyössä. On silti hyvä olla tietoinen pääoman tuotosta myös vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa. Nyt noita kohteita on aiempaa enemmän tarjolla. Sijoitusneuvontaa tarjoavat yrittäjän lukuisat ystävät."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2008
Tukiajattelusta on tullut oma instituutionsa
Lehtiartikkeli (vierasyliö)
Maaseudun Tulevaisuus 11.7.2008
Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, tuki, institutionalisoituminen
Tiivistelmä
Mitä kauemmin tukien juurtuminen jatkuu, sitä normaalimmalta se tuntuu ja sitä vakiintuneemmilla käsitteillä sitä hallitaan. Elämä tukien maailmassa sisältää paljon puhetta tukien tarpeesta, muodoista, ongelmista, tukien synnyttämistä objektiivisista vaikutuksista ja subjektiivisista tunteista. Maailmaan avautuu uusi ikkuna, jota kehystävät tuet. Vähitellen tuesta tulee niin kiinteä osa maailmankuvaa, että se alkaa jäsentää muutakin elämää. Terveessä markkinataloudessa hinnan tulisi sisältää kaikki tuotantokustannukset, mutta miten hinnoitellaan esimerkiksi hajautetun tuotannon kriisivalmiusarvo ja turvallisuus. Tuki on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Nosto
"Tuki on monelle kirosana, pahan ilmenemismuoto. Tuki vääristää kilpailua. Sen saaja vaurastuu arveluttavin perustein. Tuki nielee verovaroja, joille olisi muutakin käyttöä. Tuki vie pohjaa kestävän kilpailukyvyn saavuttamiselta, kun markkinat eivät pääse pieksemään toimijoita kaikella voimallaan niin, että syntyisi todellisia timantteja. Näissä näkökohdissa on tietenin totuuden siemen. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2008
Miten uudet liiketoimintamahdollisuudet voisivat toteutua maaseudulla?
Lehtiartikkeli
MTK Viesti 8/2008, 10–11
Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, tliiketoiminta, yrittäjyys, markkinat, johtaminen, liiketoimintamallit
Tiivistelmä
Myös maaseudulla avautuu runsaasti liiketoiminnan aloittamisen ja laajentamisen mahdollisuuksia: monet yritykset kaipaavat jatkajaa, maaseudun asukkaat ja kävijät palveluntuottajia. Koko maaseudun liiketoiminnan tulevaisuuden osalta yksi kysymys nousee ylitse muiden: markkinoille pääsy, markkinoiden hallinta, markkinoille organisoituminen. Pohjimmiltaan kaikki on kiinni johtamisesta. Kuka maaseudun muutosta johtaa? Maaseudun tulevaisuus on yhä enemmän keskenään hyvin erilaisten ihmisten ja yrittäjien päätöksenteon varassa. Mikä on maaseudun yrittäjien suurin yhteinen nimittäjä? Uusien liiketoimintamallien synty maaseudulle kaipaa eniten uusia ajatuksia, toiseksi eniten lisää osaamista ja kolmanneksi eniten johtajuutta.
Nosto
"Pitäisikö tässäkin asiassa siirtyä ohjelmapohjaiseen toimintaan, jossa panostetaan voimallisesti vain muutamaan teemaan kerrallaan, kuten vaikkapa valtakunnallisen vihreän hoivan osuuskunnan perustamiseen, maaseudun tarjonnan ja julkisen sektorin hankintatoiminnan synkronointiin sekä maaseutuyritysten johtamisosaamiseen ja uusiin organisoitumismalleihin?"
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2008
Study on the economic, social and environmental impact of the modulation provided for in Article 10 of Council Regulation (EC) No 1782/2003: case study report for Finland
Tutkimusraportti
LEI, The Hague & IEEP, London
Pdf:
Avainsanat: Maatalous, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), tuki, modulaatio
Tiivistelmä
Suomessa on vähän suuria tiloja ja alhainen vertailusatotaso, minkä vuoksi modulaatio tuottaa vähän uudelleenjaettavia varoja. Pilari 2:n toimenpiteitä sovelletaan lisäksi erittäin laajasti (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki kattavat noin 95 % maatalousmaa-alasta), joten varojen uudelleenkohdentaminen tuottaa vähemmän lisäarvoa kuin jäsenvaltioissa, joissa pilari 2:n toimenpiteitä sovelletaan rajatummin. Kaikki modulaation tuottamat lisävarat käytetään maatalouden ympäristötukeen, joten se ei tuota merkittävää tukien uudelleenkohdentumista elinkeinon sisällä tai toimijoiden välillä.
Nosto
"The increased bureaucracy caused by this recycling of money is not welcomed by farmers and administrators."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2008
Inhimillinen pääoma ja yrittäjyys: esimerkkinä maatilayritysten uuden liiketoiminnan käynnistäminen
Tutkimusraportti
Julkaisuja 171/2008. Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylä
Pdf:
Avainsanat: Maatilat, liiketoiminta, inhimillinen pääoma, kokemus, koulutus, aikomukset, oppiminen, epävarmuus, logistinen regressioanalyysi
Tiivistelmä
Niukkuus on ollut menneisyydessä monen maaseudun selviytymis- ja menestystarinan alkutila myös yritystoiminnassa. Tulevaisuudessa liiketoimintaan liittyy enemmän mahdollisuuksien tunnistamista. Noin 7 prosentilla maatilayrityksistä suunniteltiin uuden yritystoiminnan käynnistämistä (maatalouden ulkopuolisella alalla) seuraavan viiden vuoden kuluessa. Aikomuksen olemassaoloa ennustivat ennen kaikkea aiempi yrittäjäkokemus ja monipuolinen ammattitaito sekä vähäisemmässä määrin muu työkokemus, toimeentulonäkökohdat, maatilakokonaisuuden kehitys ja yritystoiminnan ylisukupolvinen jatkuvuus. Inhimillinen pääoma (kokemus, koulutus, taidot) eri muodoissaan näyttäytyi siten erittäin vahvana vaikuttajana yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä
Nosto
"Tiedotusvälineet, tilastointi ja maatilojen neuvonta ovat pitkään käyttäneet ”liitännäiselinkeinon” käsitettä kuvaamaan maatilojen maa- ja metsätalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Käsitteet ohjaavat asioiden näkemistä, tulkintaa ja antavat ilmiöille arvolatauksia; ne ovat myös välttämättömiä ilmiöiden monimutkaisuuden hallitsemiseksi ja pelkistämiseksi. 'Liitännäiselinkeinon' käsite kuvaa jotain pientä, toisarvoista, vähäpätöistäkin toimintaa. Sen korvaaminen ”liiketoiminnan” käsitteellä luo myös
maatiloille ja maaseudulle uutta yrityskulttuuria, joka rohkaisee etsimään ja arvioimaan
yritystoiminnan mahdollisuuksia myös 'omia helmoja' kauempana."
Julkaisutiedot
Mika Linden, Jyrki Aakkula, Olli Voutilainen, Tuomas Kuhmonen, Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Teemu Juntunen, Reijo Keränen & Timo Tiainen 2008
Politiikan muutoksen vaikutukset alueisiin ja maaseutuväestöön (vaihe II)
Tutkimusraportti
Selvityksiä 35. Suomen Aluetutkimus FAR, Sonkajärvi
Pdf:
Avainsanat: Alueellinen erilaistuminen, rakennekehitys, aluepolitiikka, maaseutupolitiikka, maatalouspolitiikka, paneeliaineisto, logit-mallit, lineaariset regressiomallit
Tiivistelmä
Politiikan kohteiden, yksittäisten ihmisten ja yritysten, toiminta perustuu valintojen tekemiselle. Valinnat koulutuksesta, työstä, ihmissuhteista, vapaa-ajasta, eläköitymisestä, asuinpaikasta, kulutuksesta, säästämisestä, investoinneista ja monesta muusta rakentavat polkuja, joita pitkin yksittäisten toimijoiden maailmassa edetään. Eri politiikkakeinoilla on näihin valintoihin lukuisia tarttumapintoja. Tässä tutkimuksessa on esitetty eräänlainen kattava yleiskatsaus moniin näistä rajapinnoista sen aineiston pohjalta, joka tutkimuksessa oli käytössä.
Nosto
"Johtopäätösten tekeminen harjoitetun politiikan vaikutuksista maaseutualueiden ja niiden väestön
hyvinvointiin ei ole koskaan yksiselitteistä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että politiikan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Monet toimintaympäristön muutokset ovat luonteeltaan
sellaisia, että ne tapahtuvat politiikasta huolimatta, eivät politiikan ansiosta tai vaikutuksesta. Silti politiikalla on merkitystä, koska on myös paljon tekijöitä, joihin politiikalla voidaan aidosti vaikuttaa. Hyvä politiikka onkin ennakoivaa, sen avulla asioihin pyritään vaikuttamaan ennen niiden tapahtumista. Huono politiikka puolestaan on myöhästynyttä reagointia pitkälle edenneisiin, muotonsa jo saaneisiin kehityskulkuihin, jolloin politiikalla on tyydyttävä lievittämään toteutuneita kielteisiä seurauksia."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen, Hannu Salo, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Reijo Keränen, Teemu Juntunen & Liisa Kytölä 2008
Horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman jälkiarviointi: ohjelmakausi 2000-2006
Tutkimusraportti
MMM:n raportteja 4/2008. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, maatalous, kehittämisohjelma, tuki, Euroopan unioni, maatalouspolitiikka, maaseutupolitiikka, vaikuttavuus, arviointitutkimus
Tiivistelmä
Ohjelmalla on ollut myönteisiä sosio-ekonomisia vaikutuksia alueisiin ja maatilaväestöön. Luonnonhaittakorvauksen merkitys viljelyn jatkumisen turvaajana on ollut erittäin suuri. Tuilla ei ole ollut merkittäviä markkinavaikutuksia. Ympäristötuella on pystytty vaikuttamaan maatalouden ympäristökuormituspotentiaaliin lannoitteiden
ja torjunta-aineiden käytön vähentymisen ja viljelymenetelmien muutosten kautta, mutta kuormitettujen vesistöjen tila ei ole olennaisesti
parantunut lyhyellä aikavälillä eikä ohjelman kunnianhimoisia vesistökuormitustavoitteita ole saavutettu. Ympäristötuki on edistänyt luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Erityisen hyvää
ympäristötuessa on ollut sen suuri alueellinen kattavuus. Ohjelma on ollut merkittävin kestävää maataloustuotantoa edistävä politiikkakeino Suomessa.
Nosto
"Ympäristötukijärjestelmää tulisi yksinkertaistaa olennaisesti myös sen sosio-ekonomisten vaikutusten kannalta. Tuen nykyistä vahvempi eriyttäminen ”ympäristönhoidon peruskorvaukseen”
ja ”ympäristönhoidon erityiskorvaukseen” mahdollistaisi ”ympäristötilojen” syntymisen ja loisi mahdollisuuksia myös ympäristöperusteiseen
liiketoimintaan osalla maatiloista. Malli vapauttaisi
osan tiloista toimimaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla ja antaisi toisaalta osalle tiloista mahdollisuuden erikoistua ympäristönhoitoon ja/tai ympäristölähtöiseen liiketoimintaan, joilla molemmilla olisi myönteisiä talouteen, työllisyyteen, ympäristöön ja maaseudun kilpailukykyyn liittyviä vaikutuksia."
