TUOMAS KUHMONEN
JULKAISUT
Julkaisutiedot
Verna Mustonen, Jouni Ponnikas, Tuomas Kuhmonen, Irene Huuskonen & Hannu Salo 2010
Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman 2000-2006 jälkiarviointi
Tutkimusraportti
Lönnrot-instituutti, Oulun yliopisto, Kajaani
Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, maatalous, kehittämisohjelma, tuki, Euroopan unioni, maatalouspolitiikka, maaseutupolitiikka, vaikuttavuus, arviointitutkimus, Ahvenanmaa
Tiivistelmä
Ohjelmaan sisältyivät toimenpiteet nuorten viljelijöiden aloitustuesta, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki. Toimenpitellä oli vaikutuksia aluetalouteen, maatalouden tulokehitykseen, elintarvikemarkkinoihin ja ympäristöön.
Nosto
"Vaikka viljelijät olivat arviointiaineistojen perusteella tyytyväisiä ohjelman kautta kanavoituihin tukiin, he eivät pitäneet tukia parhaana tapana maatalouden tukemiseen. Viljelijöiden toiveissa tuli usein esille korkeamman tuottajahinnan saaminen, jolloin tukia ei enää tarvittaisi."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Metatheory of small firm performance and entrepreneurship
Väitöskirja
Research report 4. Fin-Auguuri Oy, Vesanto.
Pdf:
Avainsanat: Yrittäjyys, pienyritys, yrittäjyysprojekti, metateoria, tieteenfilosofia, paradigmavankila, evoluutioajattelu, tieteidenvälisyys
Tiivistelmä
Yrittäjyys on vaikuttava voima, joka voi tuottaa ja ylläpitää yrittäjyysprojekteja monilla aloilla (liiketoiminta, politiikka, kulttuuri, sotatoimet, rikollisuus jne.) ja monenlaisten alustojen varassa, joista pienyritys on yleisin. Projekti velvoittaa sen omistajan sitoutumaan strategiseen, riskipitoiseen, tulevaisuuteen suuntautuvaan ja oppimiseen velvoittavaan polkumaiseen valintaan. Jos projekti onnistuu sovittamaan yhteen (“fit”) siihen liittyvät mielihalut, voimavarat ja toimintatavat riittävän hyvin, se voi tuottaa paikallisen tai ainutkertaisen uutuuden, innovaation. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, yrittäjillä on siitä erilaisia arvauksia, heidän luottamuksensa arvauksiin vaihtelee ja he kestävät väärät arvaukset eri tavoin. Projektin tuloksellisuutta voidaan havainnoida yrittäjän, projektin, yrityksen ja toimintaympäristön näkökulmista.
Nosto
"If economists, sociologists, psychologists, anthropologists and other scholars were really asked to sit around a table, and told they needed a common analytical platform and a somewhat common language to generate coherent understandings of the topic on the table, what would the result be? If they could agree upon the essential universals related to the phenomenon and let it guide and control their research act, the topic-driven research programme of this multidimensional world could be progressive."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Kuinka kaupunkilaisista tehdään maaseutuyrittäjiä – tai ainakin maalaisia?
Lehtiartikkeli
Onni asuu maalla -lehti, Vesannon yrittäjät ry., Vesanto, 7
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, maallemuutto, elämäntaparesepti
Tiivistelmä
Yleisin maalle muuttaneiden elämäntapa liittyy eläimiin, joita on maalla mahdollista tai helpompaa hoitaa. Kesä maalla ja talvi kaupungissa on yhtä yleinen elämäntapa, josta joku sitten luiskahtaa maalle koko vuodeksi. Muuttokunnan erilaisiin yhteisöihin osallistuminen houkuttaa monia. Maalle muuttaa myös lähiruokaan, terveysliikuntaan tai perhekeskeiseen elämäntapaan viehtyneitä ihmisiä.
Nosto
"Kun sampoa on taottu etelän rintamailla muutama
vuosikymmen, monen suomalaisen sielu alkaa kaivata lapsuuden maisemiin, lähemmäs kalavesiä ja marjamaita, kuuloetäisyydelle suolla kukertavista teeristä."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Maaseudun uudistuminen ja yrittäjyys: tutkimusmetodologisia pohdintoja
Tutkimusartikkeli (puheenvuoro)
Maaseudun uusi aika 18 (2), 59–63
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, uudistuminen, yrittäjyys, pienyritys, yrittäjyysprojekti, metateoria, tieteenfilosofia, paradigmavankila, evoluutioajattelu, tieteidenvälisyys
Tiivistelmä
jos teoriat ovat todellisuuden käyttöjärjestelmiä, metateoriat ovat teorioiden käyttöjärjestelmiä. Henkilöihin, talouteen sekä sosiaalisiin suhteisiin ja instituutioihon liittyvät vaikutusvoimat synnyttävät ja ylläpitävät yrittäjyyttä, jonka ilmentymiä ovat erilaisilla alustoilla (mm. pienyrityksissä) toteutuvat yrittäjyysprojektit. Maaseutu uudistuu aina yksilö- ja yritystason toimenpiteiden kautta, ja niiden kirjo on suuri. Metateoria voi ohjata yhteisen ja tapauskohtaisen erityisyyden tunnistamisessa näissä moninaisissa ja monitasoisissa proresseissa. Se voitoimia eräänlaisena värityskirjana, joka tarjoaa ilmiöille yhteisen hahmon, jonka voi värittää omien tutkimustarpeiden ja -kohteiden mukaiseksi. Silloin voi täyttyä Herbert Simonin (1996, x) tieteelle asettama tehtävä "tehdä ihmeellinen ja onimutkainen ymmärrettäväksi ja yksinkertaiseksi – mutta ei vähemmän ihmeelliseksi".
Nosto
"Yrittäjyysprojekti on yrittäjyyden ilmentymä ja tuotos. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat uutuus ja riski – taloudellinen, henkilökohtainen, sosiaalinen tai institutionaalinen. Yrittäjä on tällaisen projektin omistaja ja pienyritys sen yleisin puite tai alusta. Yrittäjyys ei ole ammatti eikä pysyvä olotila (vrt. Schumpeter 1934: 78), vaan riskipitoisen ja uutuutta tuottavan projektin käynnistämistä, johtamista, omistamista ja lopettamista."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Ajatuksia yrittäjyyden tutkimusmetodologiasta
Artikkeli tutkimusjulkaisussa
Karjalainen, K., Solankallio, T. & Kauko-Valli, S. (toim.), Yrittäjän ystävänä: Professori Hannu Niittykangas 60 vuotta. Julkaisuja 179. Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta. Jyväskylä, 80–91.
Pdf:
Avainsanat: Yrittäjyys, tutkimusmetodologia, typologia-ajattelu, populaatioajattelu, heterogeenisuus
Tiivistelmä
Yrittäjyyden tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat ilmiön moniulotteisuus, rakenteiden ja prosessien suhde, havainnointipiste, arvoneutraalisuus ja heterogeenisuus. Sopivan "lentokorkeuden" valinta ja tutkimuksen asemointi yleisyyden, tarkkuuden ja yksinkertaisuuden ulottuvuuksille tai jatkumoille on heterogeenisten ilmiöiden tutkimisen ja ymmärtämisen suurin haaste. Heterogeenisuutta voidaan hallita vain aidosti monitieteisellä tutkimusotteella.
Nosto
"Suuri ”lentokorkeus” (abstraktiotaso) mahdollistaa kokonaisvaltaisen tarkastelun, mutta saattaa johtaa joidenkin ilmiölle olennaisten tunnuspiirteiden kadottamiseen näköpiiristä. Jos taas rakennetaan tutkimusasetelma, jossa tutkimuslinssit kohdennetaan vain joihinkin osatekijöihin tai yhteen havainnointipisteeseen, saadaan tarkka tapauskohtainen kuva, mutta menetetään kokonaiskuva ilmiöstä. Yksittäistapauksille merkityksellisten tekijöiden laajempi yhteenveto on yhtä vaikeaa kuin yhteenvedon laatiminen runosta tai ainutkertaisuuden yleistäminen. Mikään yhteiskuntaa tai sosiaalista toimintaa kuvaava teoria ei voikaan olla samanaikaisesti yleinen, tarkka ja yksinkertainen."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Metateoria pienyrityksen toiminnasta ja yrittäjyydestä
Tutkimusartikkeli (keskustelua)
Liiketaloustieteellinen aikakauskirja 3/2010, 301–306
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Yrittäjyys, pienyritys, yrittäjyysprojekti, metateoria, tieteenfilosofia, paradigmavankila, evoluutioajattelu, tieteidenvälisyys
Tiivistelmä
Tieteen kartassa yrittäjyydestä on valkoisia alueita ja epäselviä merkintöjä. Yrittäjyyteen liittyvä moniulotteisuus on haaste tieteelle. Yrittäjät tunnistavat toimintaasa vaikuttavat monenlaiset voimakentät, kun taas tutkijat puhuvat paradokseista. Todellisuudessa ei ole paradokseja. Sellaiset johtuvat väärästä "lentokorkeudesta" tai paradigmavankilan kaltereista, kapeasta näkökulmasta. Metateoria kuvaa monenlaisten voimakenttien yhteisvaikutusta yrittäjyysprojektin syntyyn ja elinkaareen ja sitä voidaan tarkentaa erilaisilla tutkimuslinsseillä: esimerkiksi 1) onko vaikuttava tekijä muutettavissa vai ei, 2) onko se peräisin sisäisistä vai ulkopuolisista lähteistä ja 3) perustuuko se menneeseen vai tulevaan. Yrittäjyystutkimuksen kiivas keskustelu siitä, ovatko liiketoimintamahdollisuudet olemassa vai rakentaako yrittäjä ne, voidaan palauttaa näille ulottuvuuksille.
Nosto
"Kuvitellaan aluksi, että leijumme yötaivaalla parinkymmenen kilometrin korkeudessa. Jokaista
pienyritystä vastaa sen kokoa ja ominaispiirteitä kuvaava lamppu. Ajan myötä osa valoista kasvaa, osa vaihtaa väriään ja osa sammuu. Uusia valoja syttyy öiselle maankamaralle silloin tällöin. Mikä saa lamput syttymään? Mikä saa ne vaihtamaan väriään? Miksi osa niistä sammuu? Millaisia säännönmukaisuuksia kaleidoskooppisessa
valomeressä oikein on? Jos yritämme löytää vastauksen laskeutumalla alemmaksi, näemme kyllä tarkemmin, mutta vain osan kokonaisuudesta.
Löydämme yksittäisiä vastauksia. Jos nousemme ylemmäksi, pienemmät ja himmeämmät lamput eivät enää näy. Menetämme osan pienyritysten maailmalle ominaisesta monimuotoisuudesta."
Julkaisutiedot
Tommi Auvinen, Hannu Niittykangas & Tuomas Kuhmonen 2010
Yrittäjän subjektiivinen rationaalisuus mekanististen selitysmallien maailmassa: esimerkkinä paikallinen kehittäminen
Tutkimusraportti
Workin paper 366. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Yrittäjyys, inspiraatio, motivaatio, paikallinen kehittäminen, tarinat
Tiivistelmä
Yrittäjien tarinoita analysoitiin inspiraation ja motivaation suhteen. Tutkimuskysymyksenä oli pohtia, mikä innoittaa ja motivoi yksilöt toimimaan. Inspiraation taustalla oli pääsääntöisesti positiivisia asioita, mutta myös kielteisiä tekijöitä kuten pakkoa. Motivoitumisessa merkittäviä tekijöitä olivat rikas ja monipuolinen elämä, perhe ja toiset ihmiset. Raha ja suora taloudellisen hyödyn maksimointi oli harvoin ensisijainen yrittäjyyteen inspiroiva tai motivoiva tekijä. Inspiraation ja motivaation käsitteiden kautta on mahdollistaa pohtia myös tavanomaisesta poikkeavia yrittäjyyteen vaikuttamisen keinoja.
Nosto
"Tyypilliset yrittäjätarinat syventävät kuvaa yrittäjyysprosessista. Ne osoittavat selkeästi sen, että yrittäjyysorientaatio on yhteydessä inspiroitumisen lähteisiin ja osin myös motivaatiotekijöihin, jotka tekevät yrittäjyydestä merkityksellisen asian yrittäjälle. Tarkastelut osoittavat selvästi myös sen, ettei yhtä ainoaa yrittäjäpolkua ole löydettävissä. Vaihtoehtoja on useita."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen, Reijo Keränen, Liisa Kytölä, Perttu Pyykkönen, Kyösti Arovuori, Irene Huuskonen, Verna Mustonen, Jouni Ponnikas, Hannu Salo & Hanna-Leena Pesonen 2010
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 väliarviointi
Tutkimusraportti
Suomen Aluetutkimus FAR, Sonkajärvi
Linkki/Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, maatalous, kehittämisohjelma, tuki, Euroopan unioni, maatalouspolitiikka, maaseutupolitiikka, vaikuttavuus, arviointitutkimus
Tiivistelmä
Yleisesti ohjelman toteuttaminen on edistänyt sen päämäärien ja painopisteiden toteutumista. Merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksina on pidetty yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistumista, pienyritystoiminnan lisääntymistä sekä maa- ja elintarviketalouden säilymistä ja kehittymistä. Suurimmat heikkoudet liittyvät kokeilevan kehittämisen ja joustavan toiminnan vaikeuteen, raskaaseen byrokratiaan ja monimutkaisuuteen. Ohjelma pitää yksinkertaistaa. Se suositellaan jaettavaksi horisontaaliseen "tukemista" koskeviin toimenpiteisiin ja alueelliseen "kehittämistä" koskeviin toimenpiteisiin. Myös ohjelman toimenpiteitä ja tukijärjestelmiä tulee yksinkertaistaa rohkeasti.
Nosto
"Arviointeihin riittää pakollisina vain seitsemän kysymystä, joihin niissä haetaan vastauksia: 1) Mitkä ovat olleet ohjelman rakenne‐ ja kilpailukykyvaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa, 2) Mitkä ovat olleet ohjelman tulovaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa, 3) Mitkä ovat olleet ohjelman markkina‐ ja tuotantovaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa tai suunnata paremmin, 4) Mitkä ovat olleet ohjelman ympäristö‐ ja hyvinvointivaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa, 5) Mitkä ovat olleet ohjelman väestö‐ ja yhdyskuntarakennevaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa, 6) Mitkä ovat olleet ohjelman työllisyysvaikutukset ja miten niitä voi vahvistaa, 7) Miten ohjelman toimeenpano ja tekninen toteutus on onnistunut ja kuinka se voisi palvella paremmin ohjelman vaikuttavuutta."
Julkaisutiedot
Tuomas Kuhmonen 2010
Keski-Suomen maaseutu 2010
Tutkimusraportti
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä
Pdf:
Avainsanat: Maaseutu, yrittäjyys, yrittäjyyspolitiikka, maaseudun kehittäminen, strategia, barometri, Keski-Suomi
Tiivistelmä
Yrittäjyyttä – arvaamista ja sitoutumista – ja sen edistämismahdollisuuksia on kuvattu kahden yritystarinan kautta. Kaikissa alueen kunnissa oli tunnistettavissa jollakin toimialalla parempaa työpaikkakehitystä kuin suhdannekehitys ja elinkeinorakenne olisivat ennustaneet. Lähes kaikki alueen kunnat saivat myös muuttovoittoa jossain ikäryhmässä. Toimijoiden kokemusten perusteella yrittäjyyden edistäminen paikallistasolla on laaja-alaista, "erikoistumatonta" vuorovaikutusta. Alueen maaseutustrategiassa parhaiten toteutunut osa-alue on bioenergia.
Nosto
"Maaseutu yhdistyy yrittäjien mielessä vahvasti
erityiseen elämäntapaan: maaseutu on ensisijaisesti erityisen ja erilaisen elämäntavan sijaintialue. Maaseutu profiloituu vahvemmin asuinalueena kuin yritystoiminnan sijaintialueena; molemmissa näissä rooleissa maaseudun asema on yrittäjien mielestä hieman heikentynyt viime vuodesta. Tulevaisuudessa maaseudun merkitys korostuu yrittäjien arvion mukaan erilaisen elämäntavan mahdollistajana ja asuinalueena."